sukellus.info -etusivulle ja
sukellusdokumenttien hakemistoon
|
sukellus.info -etusivulle ja sukellusdokumenttien hakemistoon |
FAQ = Frequently Asked Questions (usein kysytyt kysymykset)
Tämä FAQ on päivitetty 28.7.2005 (osin 4/2010).
Versiohistoria on sivun lopussa.
Laatinut:
Matti Anttila.
Kiitokset mm. Rami Pukkila, Sami Viljanen sekä lukuisille rakentavia kommenttejaan esittäneille.
Copyright: Matti Anttila. Lainaaminen kielletty ilman kirjallista lupaa.
Uutisryhmä
sfnet.harrastus.sukellus on ollut jo vuosia toiminnassa
sfnet-hierarkiassa.
Ensimmäinen Google Groups-arkistoissa oleva viesti on kirjoitettu 21.11.1995.
Uutisryhmän kuvaus on:
|
Laitesukellusta ja snorklausta Tiedoitus- ja keskusteluryhmä vedenalaisten urheilulajien harrastajille ja niistä kiinnostuneille: puhetta sukelluskoulutuksesta, laitteista, vedenalaisen maailman ihmeistä; ilmoituksia sukellusretkistä, -kisoista, ja -kursseista; tarinoita kokemuksista ja "läheltä piti" -tilanteista sekä matkaraportteja ja kohdevinkkejä. Puhumme asioista pintaa syvemmällä! |
Tämän FAQ:in kotisivu on http://sukellus.info/shs-faq.shtml. Kommentit, lisäysehdotukset ja korjauspyynnöt: shs-faq@masa.net .
Neuvoja ja oppaita ennen ryhmään kirjoittamista:
|
! Varoitus:Laitesukeltaminen on turvallinen harrastus, mutta ilman oikeaa koulutusta, sukellustaitojen ylläpitoa ja sääntöjen sekä ohjeiden noudattamista voit asettaa itsesi ja sukellusparisi vaaratilanteeseen. Ota huomioon, että vaikka omaisit kuinka korkean koulutuksen, on aina olemassa sukelluksia jotka ovat taitojesi ja valmiutesi ulottumattomissa.Vaikka Internet ja uutisryhmät sisältävät lukemattoman määrän sukellusaiheista tietoa, se ei silti korvaa oikeaa opetusta sukelluskurssilla. Sinun täytyy osallistua jatkokursseille saadaksesi valmiudet sukeltaa taitojasi vaativampia sukelluksia. Et voi oppia sukeltamaan Internetin kautta. Tämä FAQ-sivu ei missään tapauksessa ole ohje suorittaa taitojasi vaativampia sukelluksia. Erityisesti luola-, hylky-, jää- ja muu teknisempi sukeltaminen vaatii ehdottomasti koulutuksen ja kokemusta. Lopuksi on syytä pitää mielessä, että kuka tahansa saa kirjoittaa ja vastata uutisryhmiin, joten tietojen oikeellisuus ei ole taattua. On hyvin todennäköistä, että tämänkin FAQ-sivun neutraaleiksi tarkoitetut asiat voivat olla jonkun muun mielipiteen mukaisesti väärin. |
Saan usein palautetta, että sivuiltani ei löydy tietoa jostakin sukellukseen liittyvästä
asiasta. Jos haluat, voit mailata minulle kysymyksesi suoraan. Vastaan jos ehdin tai osaan :-)
Tälle FAQ-sivulle on koottu sukeltajien usein esittämiä kysymyksiä vastauksineen.
Lyhenne FAQ tulee englanninkielisistä sanoista frequently asked questions,
eli usein kysytyt kysymykset. Suomessa käytetään myös lyhennetta VUKK, eli
vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin.
0.2 Mistä löytyy uusin versio tästä FAQ:ista?
Uusin versio löytyy tämän FAQ:in kotisivuilta, http://sukellus.info/shs-faq.shtml. Kommentit, lisäysehdotukset ja korjauspyynnöt: shs-faq@masa.net .
Tämä FAQ-dokumentti on saatavilla myös
PDF-formaatissa tulostusta
varten (koko ~91 kB, 25 A4-sivua). PDF-dokumentin luku vaatii
Adobe Acrobat Reader -ilmaisohjelman.
Ei, valitettavasti. Tämä sivu on ryhmän FAQ-sivu, ja kaikki muu materiaali on uutispalvelimilla. Kts. myös kohta 1.2.
1.2 Onko s.h.s-artikkeleita arkistoitu johonkin?
Vanhoja artikkeleita voi oman uutispalvelimensa lisäksi lukea ja
etsiä esim. Google Groups:in sivulta:
http://groups.google.com/groups?hl=en&group=sfnet.harrastus.sukellus.
Artikkeleita löytyy vuodesta 1995 lähtien.
1.3 Mihin postaan hienot sukelluskuvani tai ohjelmani?
Älä ainakaan s.h.s.-ryhmään! Älä postita ryhmään binääritiedostoja (postita ne sfnet.tiedostot -ryhmään ). Älä myöskään postita HTML-formaatissa, vaan ainoastaan tekstimuotoisia artikkeleita.
1.4 Mitä muita sukellusaiheisia uutisryhmiä on?
Ainoa varsinainen suomalainen uutisryhmä on s.h.s., mutta sen lisäksi
toimii erilaisia maililistoja ja www-pohjaisia tiedotussivuja, kuten
ammattisukeltajille tarkoitettu eGroup-
maili-/uutisryhmä, joka toimii www-pohjaisena osoitteessa:
http://fi.egroups.com/group/ammattisukellus ja
http://ammattisukellus.bizland.com.
Lisää uutisryhmiä löytyy maailmalta:
1.5 Mistä löytyy sukellusaiheisia linkkejä?
Internet on pullollaan sukellusaiheisia linkkilistoja. Valitettavan usein "sukellusaiheiset" kotisivut sisältävätkin vain linkkejä sukellusaiheisille sivuille tai sukellusaiheisille linkkilistasivuille tarjoamatta omaa sukellusaiheista materiaalia. Zangelding on esimerkki tästä ilmiöstä...
Hakukoneet löytävät tuhansia sukellusaiheisia sivuja, ja mallina näistä voit katsoa esim. omia sukelluslinkkejäni.
1.6 Onko sukellus vaarallista?
On ja ei. Sukellus on oikein tehtynä turvallinen ja rento harrastus, mutta se
vaatii oikean ja tarkoitukseen sopivan koulutuksen. Tavallinen urheilu-/virkistyssukellus on erittäin turvallista kurssin suorittaneille.
Sukellusonnettomuudet johtuvat lähes yksinomaan väärästä asenteesta, jotka johtavat sääntö- ja ohjerikkomuksiin. Suomen n.20000:sta sukeltajasta vuosittain menehtyy sukellusonnettomuudessa n.1-2 henkeä, valitettavan usein omaa tyhmyyttään. Katso
1.10.
1.7 Voinko sukeltaa yksin, ilman paria?
"Solo diving or not?" on yleinen kysymys internetin keskustelupalstoilla ja se herättää aina tunteet ilmaan puolin ja toisin. (esim.
http://www.scubadiving.com/training/instruction/solodiving/ )
Sukella aina parin kanssa! Sukellusparisi voi auttaa sinua monella tavalla:
- varusteiden pukeminen ja riisuminen
- syvyyden, ajan ja ilman käytön muistuttaja
- mahdollisessa hätätilanteessa parisi voi esim. selvittää varusteitasi,
suunnistaa puolestasi tai antaa ilmaa
Sukellus on sosiaalista kanssakäymistä, ja parisi/ryhmäsi jakavat sukelluksen
hienot ja hauskat tapahtumat kanssasi myös veden alla ja tekevät sukelluksesta yhdessä
turvallisempaa!
Suomessa voit saada koulutusta (Sukeltajaliitto/CMAS) myös pintaköyden (eli
"henkiliinan") kanssa sukeltamiseen siten, että parisi on pinnalla köyden
päässä ja kommunikoitte keskenänne köysimerkein.
1.8 Kuinka pitkään voi sukeltaa ennen kuin ilma loppuu?
Tuo on hyvin yleinen kysymys, johon ei valitettavasti ole yksiselitteistä
vastausta. Sukellusaikaan vaikuttaa mm. hengitysrytmi, ilmasäiliöiden koko
ja syvyys (mitä syvemmälle menet, sitä enemmän ilmaa kuluu, kts.
4.1 ).
Oikea vastaus olisi siis. "Se riippuu monesta asiasta.". Sukeltajilla onkin
painemittari kertomassa jäljellä olevasta ilmamäärästä.
Karkeasti yleistäen: Suomessa sukellukset kestänevät puolisen tuntia, etelässä
tunnin verran keskimäärin. Tämä ero johtuu veden lämpötilasta.
1.9 Mikä on painekammio ja missä niitä on?
Painekammio on nimensä mukaisesti kammio, jonka painetta voidaan muuttaa normaalia ilmanpainetta alemmaksi tai korkeammaksi. Sukeltajille tarkoitetut painekammiot ovat ylipainekammioita, joita on Suomessa noin tusinan verran pienistä siirtokammioista usean hengen ja huoneen painekammiokomplekseihin. Upinniemen painekammiokeskuksessa on toiminnassa myös ns. märkäkammio, jossa on vesiallas painekammion sisällä.
Ylipainekammiota käytetään sukellusonnettomuuksien, kuten sukeltajantaudin (kts. 3.4) tai ilmaembolian (kts. 3.7) hoitamiseen. Painekammiota käytetään myös erilaisiin testeihin.
Sukellusonnettomuuksien varalta päivystää ainakin Turun Yliopistollisen Sairaalan (TYKS) painekammio 24h vuorokaudessa. Katso painekammiohoitopaikkojen yhteystiedot Sukeltajaliiton sivuilta: http://www.sukeltaja.fi/.
Onnettomuustilanteessa auttaa aina yleinen hätänumero 112.
Samoin Helsingissä päivystää Medioxygen yksityinen painekammio, Museokatu 26,
jossa potilaan kanssa kammioon tulee lääkäri tai kokenut anastesiahoitaja. Vuodessa ko. kammiolla hoidetaan noin 40 DCS-potilasta.
Kammiolle voi tulla myös itse jossa lääkärit arvioivat kuntoa ja ovat suoraan yhteyksissä DAN lääkäreihin, josta päätös hoitoihin annetaan, helpoin tie!
(Lähde H. Soppela, kiitokset!)
Onnettomuustilanteessa auttaa aina yleinen hätänumero 112.
1.10 Paljonko Suomessa tapahtuu sukellusonnettomuuksia?
Sukellusonnettomuuksia tapahtuu vuosittain noin 20-30 kpl, joista muutama johtaa kuolemaan. On valitettavaa, että lähes aina onnettomuustutkinnassa selviää turvamääräysten rikkominen. Kuolemantapauksista löytyy tarkempi selvitys: http://www.sukellus.info/sukelluskuolemat.shtml.
Ehdottomasti! Vaikka laitesukeltaminen on helppoa ja soveltuu lähes kaikille, on peruskurssi välttämätön edellytys turvalliselle sukeltamiselle. Ellet halua käydä kurssia, mutta haluat silti kokeilla sukeltamista, voit kokeilla ns. introsukellusta, eli ohjattua sukelluskokeilua, jolloin saat esim. altaassa kokeilla ohjatusti laitesukeltamista ja saat juuri riittävän tiedon ja opetuksen kokeiluun.
2.2 Kuinka minusta tulee sukeltaja?
Yksinkertaisesti: käymällä sukelluskurssin! Mikäli sukellus kiehtoo, niin marssi paikkakuntasi sukellusliikkeeseen tai ota yhteyttä sukellusseuraan ja kysele lisää.
2.3 Mikä on paras koulutusjärjestö?
Eipäs nyt aloiteta uutisryhmille tyyppillistä sotaa parhaimmasta koulutusjärjestöstä! Tosiasia on se, että lähes kaikki tunnustetut järjestöt ovat hyviä, ja valinta on tehtävä henkilökohtaisin perustein. Suomessa tämä kilpailu käydään yleensä CMAS- ja PADI-järjestöjen välillä, jotka molemmat kouluttavat hyviä sukeltajia. CMAS on painottunut enemmän seuratoimintaan ja pääsääntöisesti kurssilaisista tulee seuran jäseniä kurssin yhteydessä. PADI on kaupalliseen toimintaan perustuva koulutusjärjestö, ja esim. kurssimateriaali on pedagogisesti suunniteltua opetusmateriaalia. Kts. kohta 2.4.
2.4 Minkä koulutusjärjestön kurssille minun kannattaa osallistua?
On vaikeaa sanoa, mikä sopii kenellekin parhaiten. Peruskurssille menevä aloittelija todennäköisesti miettii CMAS- tai PADI- järjestelmän välillä (seura vai liike). Molemmat järjestöt noudattavat omia standardejaan, ja molemmilta valmistuu hyviä sukeltajia. Mikäli kouluttaja on asiansa osaava, erot ovat jopa pienempiä kuin ehkä odotat. Pääpaino kurssien välillä onkin yleensä kouluttaj(a/i)ssa. Mikäli olet valinnastasi epävarma, hyvä idea olisi jutella molempien tahojen kurssien vetäjien kanssa ja kysellä heiltä, kuinka he kurssin aikovat toteuttaa. Tarkista myös hyvissä ajoin, mitä kurssimaksu sisältää ja mitä sinulta odotetaan. Vertaa myös kurssin aikataulua omaasi. Kiireiselle tai omat aikataulut haluavalle kaupallinen vaihtoehto on todennäköisesti sopivampi. Myös peruskurssille vaadittavaan lääkärintodistukseen kuuluvat asiat on syytä selvittää ennen kurssia. PADI Open Water Diver -kurssi on maailman käydyin ja tunnetuin peruskurssi ja se tunnetaan yli 175 maassa. Sekä (esim.) NAUI- ja CMAS-luokitukset ovat kuitenkin myös tunnettuja maailmalla.
2.5 Mitkä kaikki tahot tarjoavat sukelluskoulutusta Suomessa?
Suomessa sukelluskoulutusta tarjoavat:
Katso lista sukellusliikkeistä ja -koulutustahoista: http://sukellus.info/sukellusliikkeet.shtml.
2.6 Minkälaista sukelluskoulutus on?
Yhdellä sanalla: nousujohteista. Sukelluskurssilla saat ensin teoriaopetusta, jonka jälkeen siirrytään altaaseen ja vasta lopuksi avoveteen harjoittelemaan. Teoriaopetukseen kuuluu esim. oppikirja, kalvoja, video, CD-ROM, tms. Lisäksi sukelluskurssit ovat lähes aina ns. suorituspainotteisia, eli et saa arvosanaa tekemisestäsi, mutta sinun on suoritettava kaikki taidot hyväksytysti ennen seuraavaan osioon siirtymistä. Luonnollisesti saat juuri niin paljon opetusta kuin sinä tarvitset oppiaksesi sukeltamaan turvallisesti.
2.7 Missä voin oppia sukeltamaan?
Eimerkiksi sukellusliikkeissä (lista PADI:n sivuilla) tai sukellusseuroissa (lista Sukeltajaliiton sivuilla). Monet käyvät kurssinsa myös ulkomailla etelän lomamatkan yhteydessä.
2.8 Paljonko kurssit maksavat?
Suomessa sukelluksen peruskurssien hinnat vaihtelevat yleensä n. 300-500 eur välillä. Kannattaa tiedustella eri paikoista hintoja ja samalla ottaa selvää, mitä kurssin hinta kattaa ja mitä muita kuluja sinulle tulee (esim. lääkärintodistus, mahd. perusvälineet tms.).
Kurssien kesto vaihtelee hyvinkin paljon riippuen järjestävästä tahosta ja omasta aikataulustasi. Todennäköisesti nopeimmin voisit kurssisi suorittaa jonkin liikkeen kautta pyytämällä täysin sinulle räätälöidyn aikataulun, mutta nopea aikataulu vaatii oppilaaltakin hyvää omaksumiskykyä ja mahdollisesti privaattikurssi lisää kurssin hintaa. Teoriassa peruskurssin voisi suorittaa vaikka muutamassa päivässä. Käytännössä kesto vaihtelee muutaman viikon ja kuukausien välillä. Kurssin aikataulu ja omat suunnitelmat kannattaa kertoa aina kurssista tiedustellessa.
2.10 Olen lähdössä lomalle etelään sukeltamaan. Kannattaako käydä kurssi jo Suomessa?
Tiesitkö, että esimerkiksi PADI Open Water Diver -peruskurssin voit suorittaa myös osissa? Moni suomalainen etelänmatkaaja suorittaa teoriaopetuksen, kenties allasopetuksenkin jo Suomessa säästäen lomapäiviä itse asiaan, sukellukseen. Kysy mahdollisuudesta lisää kouluttaj(a/i)ltasi jo ennen kurssille ilmoittautumista.
2.11 Luokituskorttini on kadonnut/vanhentunut. Miten saan uuden kortin?
Yleensä helpoin tapa on ottaa yhteyttä kouluttajaasi tai sinut kouluttaneeseen liikkeeseen/seuraan. Ellei tämä onnistu, eli olet esim. käynyt kurssisi Banaanisaarella tms. kaukomailla, voit aina ottaa yhteyttä koulutusorganisaation toimistoon, kuten PADI:n Suomen toimistoon tai jos olet CMAS-koulutettu, Sukeltajaliiton:n toimistoon.
Lisätietoa esim.:
Vanhentunut CMAS-kortti:
www.sukeltaja.fi/ content.php?t1=koulutus&t2=laite&t3=cmaskort
Kadonnut PADI-kortti:
http://www.padi.fi/kortti.htm
Joitakin oppeja on vuosien varrella kertynyt hihaan joista toivottavasti näistä joku voisi hyötyä.
Tapoja hakea töitä on lukuisia. Suosituimmat lienevät
1. Suorapostitus sukelluskeskuksiin sähköposti, fax, soittelu
2. Etsiskely eri sukelluskoulutusjärjestöjen employment bulletin
boardeista tai jäsenistön lehdistä.
3. Matkustaminen kyseiseen kohteeseen paikan päälle hyvissä ajoin kauden
alkaessa. Yleensä aina löytyy tällöin vapaita paikkoja
Sen verran koulutuksesta että mitä enemmän kursseja/kokemusta sitä paremmat työolot. Vähimmäisvaatimuksena pitäisin vähintään P3/M1- tasoa. Tällä saa jo mm Turkista oppaan/sukelluskoiran hommia.
Mikäli haluaa parantaa asemaansa ja työskennellä hieman paremmissa olosuhteissa ja tienata hieman enemmän tulisi käydä PADI Assistant Istructor vielä suositeltavampi Open Water Scuba Instructor kurssi. Useimmissa Välimeren maissa myös edellytetään vähintään PADI Divemaster luokitusta työntekijöiltä (Maltalta mm myös kouluttajaluokitusta).
Useimmiten löytyy keskuksia jotka lupautuvat kouluttamaan sinut divemaster tai kouluttajatasolle mutta uskallan omasta kokemuksesta sanoa että 90% tapauksista et tule koskaan näkemään kyseistä korttia. Tiedän myös tapauksia joissa on laitettu juuri peruskurssitettu maailmankiertäjä työskentelemään divemasterina ja vetämään sukelluksia vain muutaman sukelluksen kokemuksella.
Kokemuksesta suosittelisin käymään ainakin PADI Divemaster kurssin jolloin voit liittyä PADI:n jäseneksi ja pääset käyttämään jäsenpalveluja kuten työnvälitys-ilmoitustaulua, PADI:n alueellisia toimistoja (vakuutus ym. palvelut) Divemaster kurssilla voit myös hieman valmistautua työhön koska monet keskukset tarjoavat mahdollisuutta harjoitella keskuksessa divemaster kurssin jälkeen viikon tai kaksi.
Työskennellessäsi saat varautua melkein mihin vaan sekä työnantajan että asiakkaiden puolelta. Voi olla että keskus jossa työskentelet ei maksa palkkojasi tai ei pidä sovittuja asioita. 90% tapauksista, ja pätee joka puolella maailmaa, et ole missään työsuhteessa keskukseen ainakaan virallisesti, vaan olet maassa turistina.
Paikallinen poliisi/viranomaiset tämän tietävät mutta sallivat sen kunhan et aiheuta häiriötä heidän työlleen ja sukeltaminen on sen verran mukava tulonlähte että sukellushommissa työskentelevien annetaan yleensä olla rauhassa. Pahimmassa tapauksessa voi kuitenkin seurauksena olla maasta karkoitus.
Työpäivät ovat pitkiä ja vielä siihen muutama tunti päälle lisää ja helvetin raskaita. Toisaalta huvit ovat myös vastaavasti yhtä raskaita ja olut halpaa ja naiset kauniita (johtuukohan siitä oluen halpuudesta?). Saat lakaista lattioita, pestä autoja, veneitä, siivota kauppaa, huoltaa ja pestä varusteita niin että näet jo siitä unta ja viettää oman mukavan aikasi kompurahuoneessa täyttäen 100 kappaletta tankkeja.
Tietenkin saat sukeltaa. 150 kertaa samalla paikalla jossa tiedät joka kiven ja kolon ja kalat melkeinpä nimeltä. Niin paljon että kyllästyt siihen ja vapaapäiväsi jos sinulle sellaisia suodaan vietät jotenkin muuten kuin sukeltamalla. Useimmiten sängynpohjalla tai baarissa.
Kielitaidosta sen verran että mitä enemmän kieliä puhut sitä parempi. Englanti lienee minimivaatimus. Saksa, ruotsi ovat hyviä lisiä varsinkin saksa ja haluttuja ovat ranskan ja venäjänkielen taitoiset. Aasiassa myös eksoottisemmat kielet kuten japani ovat varsin kysyttyjä.
Tienesteistä sen verran että voit yleensä odottaa jonkinlaista rotankoloa minne majoittua muiden matelioitten ja alhaisten olioitten kanssa. Myöskin hyviä majoituksia löytyy, suoraan verrannollinen maan yleiseen elintasoon. Elät suunnilleen samoissa oloissa kuin muutkin paikalliset. Et niinkuin turistit.
Välimeren maissa käypä palkka lienee tuollaiset 2500-4500 mk Divemasterille ja noin 1000-2000 mk siihen päälle kouluttajille plus kouluttajat saavat myös erilaisten systeemeiden (myydyt kurssit/varusteet) mukaan bonuksia.
Kuitenkin kokemuksena suosittelen vahvasti, kunhan ei liian ruusuisin mielin lähde maailmalle. Työ on rankkaa ja mutta hauskaa ja mitä paras työskentelytapa/elämäntapa.
Mikäkäli jotain kysymyksiä heräsi kysele ihmeessä. Mikäli ei niin eikun hyvää ja antoisaa työskentelyä ja tervetuloa joukkoon tummaan ja niin kummaan!
Sami Viljanen
2.13 Miten PADI-, CMAS-, SSI- ja NAUI-luokitukset vastaavat toisiaan?
PADI:n, CMAS:n, NAUI:n ja SSI:n välillä on järjestöjen välisen kansainvälisen sopimuksen mukaisesti jonkun koulutusjärjestön kautta saatu koulutus oikeuttaa osallistumaan toisen järjestön standardien mukaiseen jatkokoulutukseen allaolevan taulukon mukaisesti (Lähde: PADI Training Bulletin ja SUSL). Huomaa, että et automaattisesti voi saada esim. PADI OWD-korttia suoritettuasi esim. CMAS P1-luokituksen, koska et ole täyttänyt PADI OWD-kurssin suoritusvaatimuksia. Sen sijaan voit käyttää CMAS P1-luokitusta ennakkovaatimusten täyttämisessä osallistuessasi esim. PADI AOWD-kurssille.
PADI-luokitus --> CMAS-jatkokoulutus
| PADI OWD | -> | CMAS P2 |
| PADI AOWD, AOWD Plus ja Rescue Diver | -> | CMAS P3 |
| PADI Divemaster ja Assistant Instructor | -> | CMAS M1 |
| PADI Open Water Instructor | -> | CMAS M2 |
| PADI Specialty Instructor | -> | CMAS M2 |
| PADI Master Scuba Diver Trainer | -> | CMAS M2 |
| PADI IDC Staff Instructor tai ylempi | -> | CMAS M3 |
CMAS-luokitus --> PADI jatkokoulutus
| CMAS P1 | -> | PADI Advanced Open Water Diver |
| CMAS P2, P3 ja M1 | -> | PADI Rescue Diver |
| CMAS M2 ja M3 | -> | PADI IOC |
CMAS-luokitus --> NAUI-jatkokoulutus
| CMAS P1 | -> | NAUI Advanced Scuba Diver |
| CMAS P2 | -> | NAUI Master Scuba Diver |
| CMAS P3 | -> | NAUI Dive Master |
NAUI-luokitus --> CMAS-jatkokoulutus
| NAUI Scuba Diver | -> | CMAS P2 |
| NAUI Advanced Scuba Diver ja Master Scuba Diver | -> | CMAS P3 |
CMAS-luokitus --> SSI-jatkokoulutus
| CMAS P1 | -> | SSI Advanced Open Water Diver |
| CMAS P2 | -> | SSI Master Diver |
SSI-luokitus --> CMAS-jatkokoulutus
| SSI Open Water Diver | -> | CMAS P2 |
| SSI Advanced Open Water Diver | -> | CMAS P3 |
Sukeltajaliiton (ent. SUSL) koulutusohjelman mukaiseen jatkokoulutukseen hakeutuvalla henkilöllä:
Huom! Henkilölle joka ei ole SUSL:n jäsen joko SUSL:n jäsenseuran kautta tai suoraan henkilöjäsenenä voidaan myöntää ainoastaan P1 -sukelluskortti. Tarkista ennakkovaatimukset aina kouluttajalta!
PADI:n koulutusohjelman mukaiseen jatkokoulutukseen hakeutuvalla henkilöllä:
Eivät välttämättä. Moniin maskeihin saa vahvuuksiin hiotut linssit ja maskin alla voit pitää myös piilolaseja, vaikkakin siinä on omat riskinsä. Silmälasit eivät sovi maskin alle, koska ne aiheuttavat vuotamista maskin helman tiivistymättömyyden vuoksi.
3.2 Haittaako astma sukeltamista?
Astma on yleensä este sukeltamiselle, mutta ei aina. Yleisesti ottaen rasituksessa syntyvä astma on este lääkärintodistuksen saamiselle, mutta ainoa, joka tuohon osaa vastata varmasti, on sukelluslääkäri. Lisätietoja voit katsoa osoitteesta: http://www.mtsinai.org/pulmonary/books/scuba/asthma.htm
3.3 Voiko vammaisena sukeltaa?
Ehkä voi. Vammaisuus ei välttämättä estä sukeltamista, kts. esim. IAHD:n sivulta lisätietoja. Parasta olisi keskustella kuitenkin sukelluslääkärin ja -kouluttajan kanssa asiasta.
3.4 Mikä on sukeltajantauti, bends tai DCS?
Sukeltajantauti on englanniksi decompression sickness (DCS). Aikoja
sitten, ennen kuin kunnolla tiedettiin taudin syitä, sitä kutsuttiin myös
nimellä bends.
Sukeltajantauti johtuu kehoosi sukelluksen aikana imeytyneen typen liian
nopeasta poistumisesta nousun aikana/jälkeen. Sukelluksen aikana hengität
ilmaa, josta typpi imeytyy kudoksiisi paineen vaikutuksesta ja nousun aikana
se poistuu sieltä liueten vereen ja sieltä keuhkorakkuloiden kautta
uloshengityksen mukana pois. Mikäli nousu on liian nopea, ei kudoksista
poistuva typpi ehdi liueta vereen, vaan se muodostaa pieniä kuplia tukkien
näin pieniä verisuonia aiheuttaen ensioireina usein kutinaa, väsymystä ja
nivelkipuja sukelluksen jälkeen.
Sukeltajantautiin ensiapu on hapenanto ja lepo,
mutta ainoa hoito on painekammio. Vesirekompressio (uusintasukellus hoidoksi)
ei ole suositeltavaa muuta kuin ammattilaisten keskuudessa, koska se vaatii
osaavan henkilöstön ja lukuisia erikoisvälineitä turvallisesti tehtynä.
3.5 Mikä on hypoksia, hypoxia, hyperoksia, hyperoxia tai oxtox?
Hypoksia (engl. hypoxia) tarkoittaa hapen vajaustilaa. Hyperoksia (engl. hyperoxia) taas happimyrkytystä (myös engl. oxtox eli oxygen toxicity) (CNS, kts. 7.16, 3.6). Potentiaalisia tilanteita kohdata em. vaaratekijät, ovat rebreather-sukellukset tai - etenkin jälkimmäinen - seoskaasu-/rikastetun ilman sukellukset. Kts. http://www.bishop.hawaii.org/bishop/treks/palautz97/phys.html
3.6 Mitä CONVENTID tarkoittaa?
Tämä koskettaa lähes yksinomaan muilla kuin ilmalla sukeltajia,
jolloin altistutaan hapen korkealle osapaineelle pidemmän aikaa.
CONVENTID on muistisääntö muistuttamaan CNS-happimyrkytyksen
(kts. 7.16) oireista:
CON = convulsions = kouristuksia
V = visual disturbances = näköhäiriöt
E = ear ringing = korvien soiminen
N = nausea = pahoinvointi
T = twitching or muscles spasms, especially in the face = lihasten (erityisesti naaman) nykiminen
I = irritability, restlessness, euphoria or anxiety = rauhattomuus
D = dizzyness = huimaus
3.7 Mikä on keuhkorepeämä, ilmaembolia tai emfyseema?
Keuhkorepeämä johtuu alenevan paineen vaikutuksesta. Mikäli
sukeltaja pidättää hengitystään nousun aikana, on hän vaarassa saada
keuhkorepeämän, jolloin keuhkoissa laajeneva ilma ei pääse poistumaan
normaalisti uloshengityksen mukana ja purkautuu keuhkon kudosten läpi
elimistöön. Tällöin vaarana on saada mm.: ilmaembolia, jolloin
laajeneva ilma purkautuu verenkiertoon tukkien näin verisuonia. Tämä on
vaarallisin keuhkorepeämän muoto. Pneumothorax, eli ilmarinta
tarkoittaa sitä, että laajeneva ilma menee revenneestä keuhkokudoksesta
keuhkojen (keuhkopussi) väliin estäen normaalin keuhkojen hengitysliikkeen.
Mediastinaalinen emfyseema, interstitial emphysema, tarkoittaa että
ilmaa on joutunut elimistöön revenneestä keuhkosta esim. niskan ja hartioiden
seudulle. Kts.
http://library.thinkquest.org/28170/46.html
Vaikka keuhkorepeämä on yksi vaarallisimmasta sukeltajalle mahdollisesti
sattuvasta onnettomuudesta, on se varmasti helpoin välttää: "Muista aina
hengittää normaalisti äläkä milloinkaan pidätä hengitystäsi!"
3.8 Mikä on typpihumala / typpinarkoosi ja mitkä kaasut aiheuttavat narkoosia?
Sukeltajien keskuudessa on yleisesti tunnettua, että
käytettäessä ilmaa hengityskaasuna on syvemmällä
tiedostettava typpinarkoosin aiheuttama riski. Typpinarkoosi,
kansanomaisemmin syvyyshumala, johtuu ilmassa olevan typen korkean
osapaineen aiheuttamasta narkoosista. Typpihumalan alkamissyvyys on
yksilöllistä, mutta se alkaa vaikuttamaan noin 30 m
syvyydessä ja voimistuu syvemmälle mentässä.
Vaikka typpihumalaa ei keskisyvyyksillä tiedostaisikaan, se
vaikuttaa sukeltajan reaktiokykyyn ja motorisiin toimintoihin alentaen
suorituskykyä ja lisäten onnettomuusriskiä. Typpinarkoosin
oireita ovat em. seikkojen lisäksi esim. jännityksen kasvu,
euforiatila, huvittuneisuus, liika itsevarmuus, muistikatkot ja
keskittymiskyvyn puute. Typpinarkoosin
(ilmalla) voi välttää olemalla sukeltamatta syvälle.
Katso myös "Martinin laki" kohdasta 8.14.
Ilman lisäksi myös muut kaasuseokset ovat narkoottisia ja
eri kaasuilla on eri narkoottisuuskerroin seuraavasti:
(Kem.merkki, nimi, alentava kerroin, nostava kerroin)
He, helium, 4.26 / 0.23
Ne, neon, 3.58 / 0.28
H2, vety, 1.83 / 0.55
N2, typpi, 1 / 1
Ar, argon, 0.43 / 2.33
Kr, krypton, 0.14 / 7.14
Xe, ksenon, 0.039 / 25.64
(Lähde: "The Physiology and Medicine of Diving" by Peter Bennett and David Elliott, 4th edition, 1993, W.B.Saunders Company Ltd, London.)
Taulukko on suhteutettu typen kertoimelle 1, eli esim. ksenon on 25.64 kertaa
niin voimakkaasti narkoottinen kuin typpi, tai helium on 4.26 kertaisesti
vähemmän narkoottista kuin typpi.
On kuitenkin oleellista tietää, että myös happi on
narkoottinen kaasu osapaineen noustua korkeaksi. Bill Hamilton kirjoittaa
artikkelissaan http://www.tekniskdykking.org/tekniskdykking/artikler/aqua/RWHNitrox.htm, että happi olisi jopa typpeen rinnastettavissa
narkoottisuuskertoimellaan.
Syvemmillä sukelluksilla, yli 40-50 m, suositellaan
käytettäväksi vähänarkoottisia hengityskaasuja, kuten
trimixiä (kts. 7.9) narkoosin aiheuttamien riskien
välttämiseksi. Seoskaasut vaativat tietysti aina oman koulutuksensa.
3.9 Tarvitsenko keuhkoröntgenkuvaa sukelluskurssille?
Suomen laki ei määrää, mitä sukelluskurssille menevältä tulee tutkia lääkärintarkastuksessa, joten tutkittavat asiat
vaihtelevat yleensä koulutusjärjestön sääntöjen, lääkärin näkemyksen, lääkäriaseman käytännön ja
tutkittavan toiveiden mukaisesti.
Keuhkoröntgenin (thorax) pakollisuudesta riittää aina keskusteltavaa. On huomioitavaa, että eri koulutusjärjestöillä
on omat standardinsa, ja näin esim. Merivoimien sukeltajakurssille vaadittu lääkärintarkastus ei ole välttämättä sama kuin
esim. CMAS:n, PADI:n tai NAUI:n vaatima.
SUSL:n (nykyinen Sukeltajaliitto) kanta lääkärintarkastukseen:
Määritellään ensin paine: Paine on voima pinta-alaa kohti, jonka SI- järjestelmän yksikkö on Pa, Pascal. 1 Pa on 1 N (Newton) / 1 m2 (neliömetri). Muita paineen yksikköjä ovat esim. bar (baari), atm (atmosphere, ilmakehä) ja psi (pounds per square inch, paunaa neliötuumaa kohden).
Jopa pinnalla seistessämmekin meihin vaikuttaa ilmakehän paine, jonka suuruus on 1 atm, tai 1 bar. Tarkkaan ottaen nämä yksiköt eivät ole aivan samoja, mutta hyvin lähellä toisiaan. Sukeltajat puhuvat yleensä baareista Suomessa, kun puhutaan paineesta, oli paine sitten säiliöiden kaasun paine tai ympäröivä veden tai ilman paine.
Vesi on huomattavasti ilmaa tiheämpää (noin 800-kertaisesti) ja siksi jo pienikin syvyyden kasvu riittää lisäämään ympäröivää painetta huomattavasti. Ympäröivä paine muuttuukin noin yhden baarin jokaista 10 metriä syvyyttä kohden siten, että alaspäin mennessä paine kasvaa ja ylöspäin tullessa se vähenee. Esim. 10 m syvyydellä ympäröivä paine on (1 bar ilmakehästä + 1 bar syvyydestä = ) 2 bar, ja vastaavasti 20 m syvyydellä se olisi 3 bar. Kts. kohta 4.14.
Paineen yksiköiden suhteet näet alta. Huomaa että yksiköiden käyttö voi vaihdella kulttuureittain, esim. Yhdysvalloissa pullopaine mitataan psi-yksiköissä.
1 bar = 100'000 Pa = 100 kPa 1 atm = 101'325 Pa = 101,325 kPa 1 psi = 0,0689 bar = 0,068 atm 1 bar = 14,503 psi 10 m H2O = 98'066,5 Pa = 0,981 bar
Ilman tiheys on (normaali-ilmanpaineessa, 20°C) 1,293 g/litra tai 1,293 kg/m3. Esimerkiksi 2*10 litraa * 200 bar sukelluspulloissa ideaalisesti oleva 4000 l ilmaa on massaltaan n. 5,2 kg.
Englantilas-Irlantilainen fyysikko Robert Boyle (1627 - 1691) piti lämpöä
hiukkasten liikkeestä johtuvana. Hän tutki assistenttinsa Robert Hooken
(1635 - 1703) kanssa miten kaasun tilavuus ja paine riippui toisistaan.
He totesivat, että kaasun paineen ja tilavuuden tulo pysyy vakiona.
Tämä on Boylen lain nimellä tunnettu laki, joka käsittelee
kaasujen isotermistä muutosta (eli lämpötila pysyy vakiona tarkkailussa).
Sen mukaan paineen ja tilavuuden tulo pysyy vakiona. Se voidaan esittää
yhtälönä (p = paine, V = tilavuus):
pV = vakio
tai
p1V1 = p2V2
Esim. 10 litran astiassa on 200 bar painetta. 5 litran astiaan pakattuna sen
paine on 400 bar.
Kymmenen vuotta myohemmin Boylea ranskalainen E.
Mariotte (1620-1684) keksi Boylen laista tietämättä saman lain, jota
ranskalaiset alkoivat kutsumaan Mariotten laiksi.
Lakia on kutsuttu myös Boyle-Mariotten laiksi.
Guillaume Amondton (1663 - 1705) havaitsi, että tilavuuden ja
lämpötilan suhde on vakio lämpötilan muuttuessa (paine on vakio).
Hän ei julkaissut tulosta. Sata vuotta myöhemmin ranskalainen
fyysikko Jacques Charles (1746 - 1823) keksi lain uudelleen. Sen
mukaan vakiopaineessa kaasun tilavuus kasvaa tasaisesti
lämpötilan kasvaessa (1787). Charleskaan ei julkaissut tulosta, mutta se
jäi hänen nimiinsä (Charlesin laki). Vasta ranskalainen
kemisti ja fysiikan professori Louis Joseph Gay-Lussac
(1778 - 1850) julkaisi havainnon ja lain nimi on siis myös
Gay-Lussacin laki. Kaavana se voidaan esittää:
V/T = vakio tai
V1/T1 = V2/T2
Esim.
Sylinterissä, jonka tilavuutta voidaan säätää männällä,
on aluksi kaasun tilavuus 1 l. Sitä
kuumennetaan isobaarisesti niin, että tilavuus tulee kaksinkertaiseksi.
Mikä on uusi lämpötila, kun alkulämpötila on 27°C?
(Mäntään kohdistuva vakiovoima pitää paineen vakiona.)
On huomattava, että nyt on käytettävä absoluuttista lämpötilaa
eli kelvin asteikkoa.
T1 = 273K + t 1K/°C = 273 K + 27 K = 300 K.
T2 = V2T1/V1 = 2 * 300 K = 600 K.
t2 = T2°C/K - 273°C = 600 °C - 273 °C = 327 °C
4.5 Mikä on Gay-Lussacin laki?
Kts. 4.4 (Charlesin laki).
Daltonin lain mukaan kaasun paine on sen osakaasujen paineiden summa, eli kunkin seoksessa olevan kaasun osapaineen summa. Havainnollistetaan tätä ilmalla, ja oletetaan ilman sisältävän typpeä, N, 78 tilavuusprosenttia, happea, O2, 21 tilavuusprosenttia sekä muita kaasuja yhden prosentin. Normaalissa ilmanpaineessa, 1 bar, (pinnalla) hapen osapaine ilmassa on siis 0,21 * 1 bar = 0,21 bar. Vastaavasti typen osapaine on 0,78 bar ja muiden kaasujen osapaine 0,01 bar. Osapaineiden summa = 0,78 bar + 0,21 bar + 0,01 bar = 1,00 bar.
Arkhimedeen lain mukaan kappale menettää painostaan
niin paljon kuin kappaleen syrjäyttämä neste (tai kaasu)
painaa.
Kun kappaleen tilavuus = syrjäytyneen nesteen (tai kaasun) tilavuus
= V ja nesteen (tai kaasun) tiheys on r,
on syrjäytetyn nesteen massa m =
rV
ja painovoima = noste N = rgV .
4.8 Miten värit muuttuvat veden alla?
Auringonvalo koostuu itseasiassa kaikista spektrin väreistä, ja jokainen näistä väreistä tunkeutuu veden alle hieman eri tavalla. Mikäli et käytä sukeltajan valaisinta, niin huomaat jo pian viiden metrin jälkeen, että punainen valo häviää ja alkaa muuttua tummemmaksi ja ruskeammaksi/mustaksi. Seuraavaksi häviää oranssi, sitten keltainen ja viimeisenä vihreä ja sininen. Luonnolliset värit näet tietysti käyttämällä omaa valaisinta.
4.9 Miten vesi vääristää näköhavaintoja?
Ihmisen silmä on tarkoitettu näkemään ilmassa, ja katsoessasi veden alla paljain silmin näet huonosti ja sumeasti. On mahdotonta erottaa teräviä ääriviivoja, koska vedellä on eri taitekerroin kuin ilmalla ja siksi silmän ja veden rajapinta taittaa valoa väärin. Tämän vuoksi käytämme maskia veden alla saadaksemme ilmatilan silmien eteen. Maski tuo kuitenkin uusia rajapintoja valon kuljettavaksi, ja tästä syystä silmiimme tuleva valo kohtaa ensin veden ja lasin, sitten lasin ja ilman, ja lopulta ilman ja silmän välisen rajapinnan. Nämä ylimääräiset rajapinnat taittavat valoa niin, että esineet näyttävät olevan n. 25% todellista kokoaan suurempia ja saman verran lähempänä. Muista huomioida tämä sukelluksella!
4.10 Miten vesi muuttaa kuulohavaintoja?
Äänen nopeus vedessä on noin nelinkertainen ilmaan verrattuna, joten kuulet ääniä hyvinkin kaukaa. Äänen nopeudesta johtuen korviesi on vaikeaa määritellä aikaeroa äänen saapumisajasta korviesi välillä, ja tästä syystä on vaikeaa päätellä äänen tulosuuntaa muuten kuin liikkumalla itse ja kuuntelemalla äänen vaimenemista/voimistumista. Myös veden alla kommunikointi puhumalla on mahdotonta fysiologisista syistä.
4.11 Mistä johtuu nopeampi paleleminen vedessä?
Vesi johtaa lämpöä noin 20-kertaisesti ilmaan verrattuna, ja tästä syystä siirtyessäsi lämpimästä ilmasta samanlämpöiseen veteen voit tuntea olosi viileäksi jonkin ajan kuluttua, ellet käytä asianmukaista sukelluspukua.
4.12 Mikä on kompressibiliteetti?
Yleensä kaasulakeja käytettäessä tarkkailtavana kaasuna on ns.
ideaalikaasu laskutoimitusten helpottamiseksi. Ideaalikaasu on
teoreettinen kaasu, jota ei oikeasti ole. Tämä yleistys johtaa laskuissa
pieneen, mutta havaittavaan virheeseen lopputuloksessa. Eräs merkittävä
tekijä, mitä ideaalikaasulaskuissa ei oteta huomioon, on kaasujen
kompressibiliteetti.
Yhdistämällä Boylen (kts. 4.3) ja Charlesin
(kts. 4.4) lait, saamme
ideaalikaasulle ns. kaasujen yleisen tilanyhtälön:
pV/T =
vakio,
jossa p = paine, V = tilavuus ja T = lämpötila (Kelvin-asteikolla)
(myös pV = nRT, missä n = ainemäärä ja R = moolinen
kaasuvakio).
Mikäli tahdomme ideaalikaasun sijaan laskea todellisten kaasujen
yhtälöitä, esimerkiksi ilmalle, meidän täytyy huomioida ns.
kompressibiliteettitekijä Z taulukkoarvoista. Ideaalikaasujen
tilanyhtälö muuttuukin nyt muotoon:
pV/ZT = vakio,
jossa Z = pV/nRT.
Esim. Säiliöt (tilavuus 10 l) on täytetty 200 ja 300 bar paineeseen.
T = vakio, 17°C.
200 bar: V = pV/Z = 200 bar * 10 l / 1,02 = 1961 litraa
300 bar: V = pV/Z = 300 bar * 10 l / 1,10 = 2727 litraa
Nähdään, että 100 bar lisää painetta ei tuonutkaan 1000 l lisää
ilmaa, vaan 766 litraa. Z-tekijän arvo on taulukkoarvo, joka
riippuu käytetystä kaasusta, lämpötilasta ja paineesta.
4.13 Staattisen ja dynaamisen paineen erot?
Nämä käsitteet löydät usein esim. sukelluskellojen paineenkestoa ilmaistessa. Staattinen paine on liikkumattoman kaasu-/vesimassan paine, dynaaminen taas liikkuvan.
4.14 Entä suhteellisen ja absoluuttisen paineen ero?
Suhteellisella paineella tarkoitetaan ylipainetta (usein myös mittaripaine), absoluuttisella kokonaispainetta. Pinnalla ilmakehän suhteellinen paine on n. 0 bar ja absoluuttinen 1 bar. 10 m syvyydessä vastaavasti 1 bar ja 2 bar.
Unohda Jacques Cousteaun elokuvat. Suomessa ei ole koralleja, kilpikonnia eikä värikkäitä kaloja valkoista hiekkapohjaa vasten. Suomessa vesi on kylmempää ja näkyvyys varsin usein huonompi kuin näkemissäsi TV-dokumenteissa. Suomessa sukeltaminen on kuitenkin eri tavalla upeaa. Meidän karu vedenalainen luontomme ja tuhannet hylkymme luovat ainutlaatuisen tunnelman veden alla. Kokeemmille sukeltajille jään alla sukeltaminen on myös aivan oma maailmansa.
5.2 Kävin kurssin etelässä. Voinko sukeltaa Suomessa?
Periaatteessa kurssi antaa valmiudet sukeltaa vastaavissa tai paremmissa oloissa kuin suorituspaikka, joka usein ulkomailla (etelässä) on Suomea helpompi. Tehdessäsi ensimmäisiä sukelluksia Suomessa on hyvä ottaa porukkaan mukaan paikallisissa oloissa kokenut sukeltaja oppaaksi neuvomaan.
5.3 Kävin kurssin Suomessa. Voinko sukeltaa etelässä?
Varmasti! Muista kuitenkin muutama ratkaiseva ero Suomen ja esim. etelän kohteiden välillä: merivirrat ja luonto. Aina uudessa paikassa sukeltaessasi on hyvä tutustua huomioonotettaviin asioihin paikallisoppaan avulla.
Sukellusparia kannattaa etsiä seuroista tai liikkeiden "diving team"-porukoista. Myös s.h.s.-uutisryhmässä haetaan silloin tällöin sukelluspareja.
5.5 Onko dekompressiosukeltaminen vaarallista?
Suomessa varsinkin CMAS-jatkokoulutus antaa valmiudet dekompressiosukeltamiseen. Dekompressiosukeltaminen on vaatimpaa kuin suoranousurajoilla pysyminen lähinnä sukelluksen suunnittelun osalta, mutta kuten kaikki muukin toiminta: todelliset vaarat johtuvat yleensä huonosta suunnittelusta tai sääntöjen rikkomisesta.
5.6 Voinko minä tehdä dekompressiosukelluksia?
Voit, jos olet siihen koulutettu parisi kanssa ja valmiutenne kaikin puolin riittävät.
Sukellustaulukosta sukeltajat katsovat suoranousuajan, mahdolliset dekompressio- tai turvapysähdykset, kertausryhmät ja esim. uusintasukelluksiin liittyviä tekijöitä. Opit nämä kurssilla.
5.8 Mikä on aluevalvontalaki ja miten se vaikuttaa sukeltajiin?
Suomen eduskunta hyväksyi kesäkuussa 2000 aluevalvontalain, joka rajoittaa laitesukeltamisen tietyillä suoja-alueilla luvanvaraiseksi vuoden 2001 alusta. Kts. http://www.padi.fi/ajankoht.htm#Sukeltaminen luvanvaraista suoja-alueilla vuoden 2001 alusta. Katso myös Suomen säädöskokoelmasta valtioneuvoston asetus aluevalvonnasta 16.11.2000: http://www.edita.fi/sk/00/vihko133.pdf
5.9 Voiko Ojamon louhoksessa sukeltaa?
Luvan kanssa voi. Katso: http://www.sukellus.info/ojamo/ (Ojamo-Portaali).
5.10 Mistä löydän tietoja suomalaisista sukelluskohteista?
Katso: www-sivu suomalaisista sukelluskohteista.
Sukelluspulloissa on normaalisti paineilmaa, eli tavallista ilmaa jota sinäkin hengität. Paineilma on pakattu kovaan paineeseen ja siitä on kosteus poistettu. Ilma on typen, N2, (n.78%) ja hapen, O2, (n.21%) seos. Lisäksi ilmassa on lukuisia muita kaasuja pieniä määriä, esim. Argonia, Ar.
6.2 Mitä on nitroksi/nitrox tai rikastettu ilma? Entä EANx?
Nitrox on hapen ja typen seos, jonka eräs suomennos on nitroksi.
Rikastettu ilma, eli englanniksi enriched air nitrox (EAN), on hapella rikastettua ilmaa, tai typen
ja hapen sekoitusta, jossa on happea enemmän kuin 21 tilavuusprosenttia.
Kts. artikkeli asiasta: http://sukellus.info/nitrox.shtml
6.3 Ovatko varusteet kalliita?
Täydelliset sukellusvarusteet maksavat uutena helposti 10000 mk, tosin halvemmallakin pääsee. Kattorajaa ei luonnollisesti ole, mikäli haluaa maksaa laadun lisäksi brändistä tms. Sukellusvälineissä ei kannata kuitenkaan tinkiä loputtomiin, kysehän on kuitenkin sinun henkeäsi ylläpitävistä laitteista. Katso esim. sukellusliikkeiden kotisivuilta löytyviä hinnastoja.
6.4 Mitä varusteita minun tulisi ostaa ensiksi?
On olemassa kaksi eri koulukuntaa tästä. Ensimmäisen mukaan
sinun tulisi ostaa vain henkilökohtaiset varusteet ennen kuin olet varma,
minkälaisesta sukelluksesta pidät. Näitä varusteita ovat
maski, snorkkeli ja räpylät, plus mahdollisesti hanskat ja sukat
(avokantaräpylöihin). Toisen koulukunnan mukaan vuokravarusteet ovat
kalliita käyttää (mikä pidemmän päälle on
totta) ja voivat olla huonosti hoidettuja/huollettuja, etenkin lomakohteissa.
Suomessa vuokravarusteet ovat kunnossa, koska sukellusliikkeissä ne ovat
yleensä mukana koulutuksessa ja joka tapauksessa välineiden kunto on
eräs asiakaskuntaan vaikuttava tekijä.
Käytetyn tavaran ostajan tulisi aina varmistua, että varusteet ovat
kunnossa, ja siksi ne on syytä tarkastustaa sukellusliikkeessä,
kuten omat varusteet muutenkin säännöllisin väliajoin.
Spare Air on varailmapullo sisältäen n. 30-90 litraa paineilmaa hiuslakkapullon kokoisessa säiliössä, johon on integroitu annostin. Ko. laitteesta liikkuu paljon argumentteja suuntaan ja toiseen, ja asiasta kiinnostuneen kannattanee tutkia esim. vanhoja ulkomaisia uutisartikkeleita.
6.6 Mitä ovat A-clamp, sanka tai DIN-/kierreliitin?
A-clamp tarkoittaa sankaliitintä suomeksi. DIN- ja kierreliitin ovat myös samoja asioita keskenään. Sankaliitintä saa 200-232 bar pullopaineille, ja sitä käytetään huomattavasti enemmän etelän lomakohteissa (huomioi tämä vuokrasäiliöiden suhteen, jos otat omat varusteet mukaan matkalle) kuin DIN- liitintä. DIN-, eli kierreliittimellä varustettua alentajaa voi käyttää 200 tai 300 bar kierreventtiilillä varustetuissa säiliöissä riippuen siitä, onko paineenalantajasi kierreliitin ns. lyhyt (200 bar) vai pitkä (300 bar). 300 bar alentaja sopii siis sekä 200 että 300 bar säiliöihin, mutta 200 bar alentaja vain 200 bar säiliöihin. On myös olemassa adaptoreita, eli muunnoskappaleita, joiden avulla sankapullon saa kierrealentajaan kiinni. Sanka-alentajan saa kiinni kierreventtiilillä varustettuun säiliöön adaptorilla vain, mikäli säiliön maksimi pullopaine on max. 232 bar. Kts. http://www.ukrecscuba.org.uk/ukdiver/dinyoke.htm (kuvia selvennyksesi).
6.7 Erilliset venttiilit vai eristävällä manifoldilla olevat tuplapullot?
Molemmissa ratkaisuissa on olemassa sekä hyvät että huonot puolensa. Erillisen venttiilin huonoimpana puolena on se, että jos toinen paineenalentaja menee syystä tai toisesta rikki (=joudut sulkemaan venttiilin), niin menetättäisit kokonaan tämän pullot kaasumäärän. Eristetyllä manifoldilla varustetulla tuplapulloilla et menettäisi tätä kaasumäärää. Eristetyn manifoldin huonona puolena on se, että esim. nitrox-täytön virhetilanteessa voit täyttää pullot eri kaasuilla ja täten voit hengittää väärää kaasua. Tämä voidaan estää tosin oikealla täyttö- ja analysointitekniikalla. Kts. http://www.gue.com/equipment/valves.shtml#manifolds
On ihmisiä, jotka pärjäävät hyvin märkäpuvulla, mutta useimmat Suomessa pitkään sukeltaneet sukeltavat kuivapuvulla. Linjaa on vaikea vetää, koska ihmisten kylmänsietokyky vaihtelee jo fysiologisistakin tekijöistä riippuen. Muista kuitenkin, että kylmyys on yksi sukelluksen vaaratekijöistä, eikä se juuri mukavuuttakaan lisää. Kuivapuku on märkäpukua kalliimpi, mutta se lisää sukellusmukavuutta kylmässä vedessä huomattavasti.
6.9 Mikä on DIR? Entä Hogarth-konfiguraatio?
DIR on lyhenne sanoista Doing It Right. Perusidea on, että on vain yksi
tapa, oikea tapa, käyttää jokaista sukellusvälinettä ja -tekniikkaa.
DIR juontaa juurensa WKPP:n (kts. 8.4) luolasukeltajien tavasta sukeltaa
ja toimia. Parhaimman käsityksen asiasta saat GUE:n (kts. 8.6) sivuilta.
Hogarthialainen sukellustyyli loi kehityspohjan DIR:rille. DIR ei ole sama asia
kuin Hogarthian way. Lue lisää GUE:n (kts. 8.6) sivuilta:
http://www.gue.com/equipment/jj-hogarth.shtml
6.10 Voinko tehdä itse sukellustietokoneeseeni PC-liitännän?
Kukapa kieltää, mutta tarkista tietokoneesi takuuehdot ennen kuin aloitat
"piraattilisälaitteiden" teon. Ole myös tarkkana, ettet vahingoita
elintärkeää laitetta.
Maailmalta löytyy hakukoneilla ohjeita pilvin pimein, joten lukijan tehtäväksi
jää miettiä mitä tekee.
6.11 Mitä varusteita voin tehdä itse?
Huh... Hyvin harvoin itsetehdyt varusteet ovat halvempia, turvallisempia ja parempia kuin kaupalliset. Kts. http://insel.heim.at/malediven/350052/english.htm
6.12 Mistä löydän taulukko-ohjelmia tai lokikirjaohjelmia?
Ostamalla kaupasta tai surffaamalla webistä. Lisäksi tässä uutisryhmässä ilmoitellaan aina silloin tällöin softista. Selaa arkistoa!
6.13 Kuinka liimaan mansetit kuivapukuuni?
Varmimmin sukellusvälineliikkeessä, mutta tee-se-itse-sukeltajille tiedoksi uk.rec.scuba -uutisryhmässä 01.06.1999 ollut artikkeli. Kirjoittanut: Luke Cornish.
1. Place the bottle filled with water up the sleeve. 2. Place the seal over the suit (and bottle) so that it fits in place exactly. 3. Use several rubber bands, placed on top of the seal to hold it in place, just above the end of the sleeve. 4. Mark on the suit with a pencil or chalk where the seal comes upto. 5. Roll the seal back, so that both glueing edges are exposed, and you can see the bottle underneath. (Check that the seal fits it place when you roll it back). 6. Place some paper under the now turned back edge to protect the rest of the seal from glue overspill. 7. Apply glue to seal and suit. Take some care with this and be sure to glue right up to the fold in the seal so the glue will extend just beyond the suit when the seal is rolled down. Also glue upto the line you arked on the sleeve. Let touch dry, and repeat. 8. Roll the seal down over the suit, and it will fit exactly because you've already checked it. (You only get one shot at this) 9. Use a roller (or can) to press the materials together. 10. Let the glue cure for a bit before removing the bottle - empty water first. The latex only curls when the glue is wet, so if your quick you can apply the glue before the latex curls. Once it's touch dry you can straighten the seal out if neccessary. The paper under the seal helps you with speed as you don't need to be as careful. As the glue is contact adhesive, you don't need to complete the whole process before if dries, it will still glue when touch dry (as long as you don't leave the glue for hours).
6.14 Mikä on vedenalainen puhelin?
Kokokasvonaamariin (myös tavalliseen maskiin suukappalesovitteen kanssa) on saatavilla langattomia puhelimia, jolloin sukeltajat voivat puhua keskenään ja saada halutessaan myös yhteyden pinta-avustajaan. Kts. http://www.state.ma.us/msp/unitpage/urt/urtbuddyphone2.htm
6.15 Mitä tarkoittaa painebalansoitu regulaattori?
Painebalansoitu regulaattori antaa pullopaineesta riippumatta (kunhan pullopaine on vähintään toisiopaineen suuruinen) tasaisen toisiopaineen (letkupaineen) toiselle vaiheelle (annostimellesi).
Koeponnistuksessa säiliö täytetään vedellä vesialtaassa ns. koeponnistuspaineeseen testaten säiliön rakenteellista kestävyyttä. Koeponnistuksen lisäksi säiliölle tehdään silmämääräinen tarkastus sisä- ja ulkopuolelta yleisen kunnon määrittämiseksi. Tämä silmämääräinen tarkastus on hyvä suorittaa useammin kuin koeponnistus. Tarkastuksista kannattaa kysellä esim. sukellusliikkeiltä. Hinnat liikkuvat parinsadan kieppeillä.
Sukeltajan paineilmapullojen määräaikaistarkastukset tehdään nykyisin 10 vuoden välein. Ennen 1.10.1997 käyttöönotettujen sukeltajien paineilmapullojen tarkastusväli on ollut 5 vuotta. Näille pulloille tehdään ensimmäinen määräaikaistarkastus 1.10.1997 jälkeen vielä 5-vuotisjaksotuksen mukaisesti. Tässä tarkastuksessa arvioidaan, voidaanko pullolle ja pullon varusteille sallia kunnon perusteella 10 vuoden tarkastusvälit.
Tarkastuksessa katsotaan myös, että pullossa ja varusteissa on LM:n vaarallisten aineiden kuljetussäädösten edellyttämät merkinnät, esim. etiketti, pullon kaulaosan ja lieriöosan tunnusvärit sekä leimausmerkinnät.
Erikoisseokset:
Em. erikoisseoksilla pullon määräaikaistarkastusväli on
myös 10 vuotta.
Jos pullossa aiotaan käyttää erikoisseoksia, on ne otettava huomioon pullon etiketissä ja kaulaosan tunnusväreissä. Esim. runsaasti happea sisältävät seokset edellyttävät hapettavuudesta varoittavan etiketin pullon kaulaosaan. Etikettiin tuleva sisältöä tarkoittava ns. YK-numero on eri kuin paineilmalla.
Runsaasti happea sisältävissä seoksissa on pullon venttiilin oltava soveltuva hapelle. Venttiilin pitää olla esim. paloturvallisuuden kannalta testattu (hapen paineiskutesti).
Komposiittimateriaalista tehdyillä pulloilla määräaikaistarkastusten aikaväli on 3 vuotta.
Lähde: TUKES
6.17 Kuinka korjaan kuivapuvun vetoketjun?
Jälleen kerran: helpoimmiten viemällä kuivapukusi sukellusliikkeeseen. Kuivapuvun vetoketju on kuitenkin kallis korjauttaa, ja sen voi toki tehdä itsekin mikäli taidot riittävät. Esa Laitinen on kirjoittanut neopreenikuivapuvun vetoketjun korjaamisesta sivun, johon kannattaa tutustua: http://www.iki.fi/laitinen/vetoketju.htmlx
6.18 Mitä tarkoittaa denier liivien materiaalimerkinnöissä?
Denier ilmaisee ko. kuidun massaa 9000 metrin pituisella matkalla. Esim. 1100 denier Cordura: Kuidun massa on 0,12 g/m. Isompi luku vastaa yleensä parempaa kestävyyttä.
6.19 Mikä on whip, "vippiletku" tai "vippi"?
Whip on korkeapaineletku, jolla voidaan tasata eri kaasupullojen paineita. Whip voidaan kytkeä esim. kahden sukelluspullon väliin, jolloin täydemmästä virtaa kaasua tyhjempään niin kauan, kunnes virtaus katkaistaan tai paineet ovat tasaantuneet.
Whippiä, tai puhekielessä "vippiä" käytetään
useimmiten varastosäiliöistä kaasun laskemiseen sukellus-
tai dekopulloihin, kun halutaan saada erinäisiä seoskaasuja
tai täyttää puhdasta happea dekosäiliöihin.
Kuvia whipeistä: http://www.northeastscubasupply.com/cat_gas_whips.html
"Tekniikkasukeltaminen" on määritelmä, joka vaihtelee hieman
eri koulutusjärjestöjen kesken. Karkeasti ottaen tekniikkasukeltamisella
tarkoitetaan sukeltamista vaativissa olosuhteissa siten, että käyttämällä
erityisiä välineitä tai tekniikoita ko. sukellus voidaan suorittaa
turvallisesti. Idea on siis pyrkiä turvallisempaan sukeltamiseen,
vaikka sukeltajien kesken joskus koko sana mielletään machoiluun.
Kts. IANTD:n määritelmä tekniikkasukeltamiselle:
http://www.sukellus.com/tech.htm
GUE:
http://www.gue.com/classroom/tech1.html
7.2 Onko nitroxilla sukeltaminen tekniikkasukellusta?
Urheilu-/virkistyssukellus rikastetulla ilmalla ei ole tekniikkasukeltamista. Rikastetun ilman/nitroxin käyttö ei ole koulutuksen jälkeen juuri sen vaikeampaa kuin ilmalla sukeltaminenkaan. Kts. 6.2.
7.3 Kuinka minusta tulee tekniikkasukeltaja?
Omaamalla oikean asenteen, käymällä kursseja ja hankkimalla kokemusta. Tekniikkasukeltajaksi ei tulla vaihtamalla regulaattoriin pitkää letkua, kiinnittämällä wingsit selkään ja heittämällä Jofa päähän (kts. 8.1).
7.4 Missä saa tekniikkasukelluskoulutusta?
Riippuu määritelmästä. Lähimmät paikat: Suomessa IANTD (kts. 2.5), DSAT (kts. 2.5 ,www.padi.fi, ja DSAT Tec Deep Diver-kurssi Suomessa) ja Tekniikkasukeltajat Finland sekä yksityiset kouluttajat (kts. www.sukellus.info/sukellusliikkeet.shtml). Ruotsissa lisäksi GUE. Kts. http://www.dykutbildarna-vvik.se/
7.5 Mitä on luolasukeltaminen?
Kaikilla luolilla, joissa ihmiset käyvät sukeltamassa on olemassa ainakin kolme yhteistä ominaisuutta:
"Dekopullo" on dekompressiossa hengitettävän (deko)kaasun säiliö, normaalisti 5-10-litrainen alumiinipullo, jossa on rikastettua ilmaa tai happea. Dekompressiokaasujen käyttö vaatii nitrox- ja happikertymätaulukoiden hyvää osaamista ja kaasunvaihtotekniikan hallintaa sen lisäksi, että kykenee sukeltamaan ylimääräisen säiliön kanssa. Suomessa tähän saa opetusta esim. IANTD Advanced EANx Diver -kurssilta.
7.7 Miksi joku hengittää puhdasta happea veden alla?
Älä edes mieti kokeilevasi sitä itse, ellet tiedä mistä on kyse! Hapen käyttö sukelluksella on tekniikkasukeltamista ja vaatii todellakin oman koulutuksen. Puhtaan hapen hengittäminen dekompressiosyvyyksissä (hapella maks. 6 m) vähentää dekompressioaikaa. Hapen käyttöön liittyy kuitenkin aina riskejä, kuten happimyrkytys (kts. 3.5, 3.6, 7.16).
7.8 Miksi joku täyttää kuivapukunsa argonilla?
Argon, Ar, on myrkytön, hajuton ja mauton jalokaasu, joka on myös ilmakehän kolmanneksi yleisin kaasu typen ja hapen jälkeen. Argon johtaa lämpöä ilmaa huonommin ja näinollen se soveltuu kuivapuvun täyttökaasuksi eristämään lämmönhukkaa. Argon on myös narkoottinen kaasu, joten sitä käytettäessä on syytä ottaa huomioon esim. kokokasvonaamarin riskit.
7.9 Mitä on heliox, heliair tai trimix?
Heliox on heliumin ja hapen sekoitus (HELIum-OXygen). Sitä käytetään syvemmillä
sukelluksilla, kuin paineilmalla voi normaalisti tehdä.
Heliair on heliumin ja ilman seos (HELIum-AIR). Sitä käytetään tavallisesti
ns. keskisyvillä sukelluksilla vähentämään typpinarkoosin vaikutusta.
Trimix on heliumin, hapen ja typen seos (Tri = kolme, mix = seos), jossa
kaasujen suhteet voivat vaihdella vapaammin kuin heliairissa. Trimixiä käytetään
erittäin syvillä sukelluksilla vähentämään typpinarkoosia ja happimyrkytyksen riskiä, mutta myös keskisyvillä auttamaan "selväpäisenä" työskentelyä. Kts.
http://www.cisatlantic.com/trimix/trimix.html
ja http://sukellus.info/trimix.shtml.
Triox on toinen nimi hyperoxiselle trimixille. Kts.
http://www.sfdj.com/spring/triox.html
7.10 ..ja mitä ovat neox, hydreliox, hydrox, neoquad, argox, ksenonox, kryptonox tms. oudot nimet?
Neox on hapen ja jalokaasu neonin seos. Hydreliox on vedyn, hapen ja heliumin seos (hydrox = vety-happi-seos). Neoquad on neljän kaasun seos: helium, neon, typpi ja happi. Argox on hapen ja argonin seos. Em. kaasut ovat hyvin eksoottisia sukelluskaasuja. Katso lisätietoja asiasta: http://sukellus.info/eksoottiset.shtml.
Stagepullojen avulla kasvatetaan mukana olevaa kaasumäärää (esim. ilma, nitrox ja trimix). Lisätyn kaasumäärän oikea hallinta ja stagepullojen käyttö vaativat sukeltajalta erityistä koulutusta. Stagepulloja käyttävät erittäin kokeneet tekniikka- ja luolasukeltajat. Älä edes harkitse stagepullojen käyttöä ilman koulutusta!!
Dekopussia käytetään yleensä vaativissa dekompressiosukelluksissa. Dekopussin avulla sukeltaja pystyy pitämään hallitumman dekompressiosyvyyden avovedessä.
7.13 Mitä ovat jump- tai gap-reelit?
Termejä käytetään yleisesti luolasukeltamisessa. Jump-reelin avulla muodostetaan yhteys käytävästä toiseen. Gap-reelin avulla muodostetaan yhteys pääkäytävässä olevien aukkojen välillä. Näiden reelien käyttöä opetetaan yleensä vasta full cave-kurssilla johtuen sukelluksien vaativuudesta.
7.14 Näin hassun kolmiomerkin narussa kiinni kun olin luolassa ja otin sen muistoksi...
EI! Mitä teit luolassa, jos et ole luolakoulutettu (koska et tiennyt merkin tarkoitusta)?! Luolasukeltajat merkitsevät ohjausköyteen nuolilla exit:in, ulospääsyn, suunnan ko. ohjausköyttä pitkin. Älä koskaan sekoita toisten naruja/merkkejä! Kts. http://www.gue.com/equipment/linemarkers.shtml
7.15 Kuinka syvälle voi sukeltaa?
Voit sukeltaa tasan niin syvälle, kuin sinä ja parisi olette koulutettu, ja taitonne, varusteenne ja
valmiutenne riittävät. Syvyys ei ole itsetarkoitus!
Paineilmalla voi em. seikkojen ollessa kunnossa sukeltaa turvallisesti 40 m syvyyteen virkistussukelluksen
rajoissa, erikoiskoulutuksella jopa 50-60 m syvyyteen, jonka jälkeen fysiologiset tekijät alkavat
tulla vastaan. Maailmanennätys paineilmalla on kuitenkin yli 150 m, mutta tämänkaltaiset yritykset
johtavat lähes aina pidemmän päälle kuolemaan.
Seoskaasuilla, kuten trimixillä, on sukellettu pinnalta lähtien jopa 282 m syvyyteen
(Bowden, 6.4.1994, Zacaton, MX, Kts.
http://www.onr.com/user/zacaton/Zacaton.html).
Vapaasukelluksen, eli ilman hengityslaitteita tapahtuvan sukelluksen
ennätykset ovat myös korkeita, jopa 160 m. Normaalisti 5-10 m on jo kova tavoite tavalliselle ihmiselle.
Sukelluskellosta on sukellettu yli 500 m syvyydessä meressä, ja painekammiossa ennätys on hieman
yli 700 m vastaava syvyys.
7.16 Mitä ovat CNS, OTU ja UPTD?
CNS on lyhenne sanoista central nervous system, eli suomeksi
keskuhermosto. Karkeasti ilmaisten CNS-lukemalla mitataan hapelle
altistumisen määrää siten, että tietyn CNS-asteikon kertymän jälkeen
riski saada keskusherkoston happimyrkytys on ilmeinen. Esim. PADI:n
rikastetun ilman happikertymätaulukon asteikko on 0-100% (CNS).
Happikertymätaulukon käyttö on olennaista rikastetun ilman sukelluksilla,
sekä muilla seoskaasuilla. CNS-happimyrkytys johtaa hyvin usein
sukellusonnettomuuteen. CNS-happimyrkytyksen oireista, kts.(3.6) tai:
http://www.gasdiving.co.uk/pages/misc/Nitrox.htm#12,
http://www.tekniskdykking.org/tekniskdykking/artikler/aqua/OxygenExposure.htm
OTU on lyhenne sanoista oxygen tolerance/toxicity unit. UPTD on lyhenne
sanoista units of pulmonary toxic dose. Näillä molemmilla tarkoitetaan
koko kehon happikertymää sukelluksella. Koko kehon happimyrkytys (eli the Lorrain Smith Effect)
johtaa keuhkojen kudosvaurioihin ja oireita ovat esim.
yskiminen, hengitysvaikeudet, koordinaatiohäiriöt ja kurkku- sekä rintakivut.
Koko kehon happimyrkytys ei kosketa urheilu-/virkistyssukeltajia, vaan lähinnä
ammatti-/saturaatiosukeltajia. Kts.
http://www.gasdiving.co.uk/pages/misc/Nitrox.htm#13
EAD on lyhenne sanoista equivalent air depth ja tarkoittaa esim.
nitroxilla sukellettaessa sitä syvyyttä ilmalla sukellettaessa, jossa typpeä
imeytyisi kudoksiin yhtä paljon kuin ko. syvyydessä nitroxilla.
END on lyhenne sanoista Equivalent narcotic depth ja tarkoittaa esim.
trimixillä sukellettaessa sitä syvyyttä ilmalla sukellettaessa, jossa
typpinarkoosi olisi yhtä voimakas laskennallisesti kuin ko. syvyydessä trimixillä.
Katso: Trimixin narkoottisuus ja ENDin määrittäminen
ppO2 tarkoittaa hapen osapainetta, ja lyhenne tulee sanoista
partial pressure of oxygen (oxygen = happi = O2).
Ilmassa happea on 21 tilavuusprosenttia, ja ilman absoluuttinen paine pinnalla
on n. 1 bar, joten hapen osapaine ilmassa on: ppO2 = 0,21 x 1 bar
= 0,21 bar. Osapaineeseen vaikuttavat siis paine (syvyys) ja kaasun pitoisuus.
Kts. 4.6
HPNS on lyhenne sanoista High Pressure Nervous Syndrome ja se on tila, joka johtuu ulkoisen paineen nopeasta kasvusta (yleensä alkaa syvyyksissä 180-240 m) ja aiheuttaa vapinaa sukeltajalle. Heliox ja neox ovat yleensä riskialttiita kaasuja HPNS:n ilmaantumiseen johtuen lähinnä siitä, että ne ovat hyvin vähänarkoottisia kaasuja ja siitä syystä HPNS tunnetaan myös nimellä "helium tremors" (helium-värinä/-vapina). Narkoosin on todettu vähentävän riskialttiutta saada HPNS-oireita. Kts. http://www.tekniskdykking.org/tekniskdykking/artikler/aqua/MIX_Diving.htm
Rebreather tarkoittaa suoraan suomennettuna
"uudelleen hengittäjää", mikä onkin kuvaava termi ko.
laitteelle. Suomeksi puhutaan suljetun kierron laitteesta. Suljetun
kierron laite, toisin kuin tavanomainen avoimen kierron sukelluslaite,
kierrättää ainakin osan sukeltajan
käyttämästä
hengityskaasusta. Laite käyttää hyväkseen sitä
tosiseikkaa, että ihminen ei voi hyödyntää kaikkea
sitä happea, jonka hän hengittää kerrallaan keuhkoihinsa
hengityskaasun mukana. Normaalia ilmaa (happea 21%) hengitettäessä
uloshengityksessä happipitoisuus on vielä n.16-17% ja erotus on
muuttunut hiilidioksidiksi, CO2. Suljetun kierron laite ottaa
esim. edellämainitun uloshengityskaasun talteen ja
kierrättää sen hiilidioksidiabsorptimen läpi, eli esim.
kalkkirakeita sisältävän patruunan läpi, jolloin ko.
patruunan läpi pääsee vain inerttikaasu (esimerkissämme
typpi) ja happi. Seuraavaksi tähän kaasuun lisätään
hieman happea, jolloin kaasun koostumus on taas sama kuin edellisenkin
sisäänhengitetyn kaasun koostumus. Yksinkertaisimmillaan ko.
laite on ehkä puhtaan hapen suljetun kierron laitteena, kuten esim.
http://www.draeger.com/english/st/DraegerDive/products/military/lar5/main.htm
sivulla oleva Dräger LAR-V, jota suomalaisetkin taistelusukeltajat
käyttävät.
Suljetun kierron laitteen etuna avoimen kierron laitteisiin verrattuna
on suurempi sukellusaika pienemmällä
kaasumäärällä sekä hiljaisempi toiminta, koska
uloshengityskuplia ei juurikaan ole (pl. nousut ja puolisuljetun
kierron laitteet). Haittapuolia ovat esim. korkeahko hinta,
lisäkoulutuksen tarve, vaikeampi painotus johtuen laitteen
hengityspussista, monimutkaisempi alku- ja loppuhuolto sekä
mahdolliset riskit esim. hapen osapaineen tarkkailussa. Edelliseen
laite-esimerkkiin palaten kannattaa huomioida, että happilaite ei
ole aina sama asia kuin suljetun kierron laite, koska happea voidaan
hengittää myös avoimen kierron laitteesta (kts.
7.6).
Suljetun kierron laitteiden lisäksi on olemassa puolisuljetun
kierron laitteita, jotka kierrättävät osan kaasusta.
Katso esim.
http://www.nwdesigns.com/rebreathers/barries.htm sivulla esiteltyä
AGA ACSC -laitetta, jota mm. suomalaiset merivoimien raivaajasukeltajat
käyttävät.
Lisätietoa voit lukea esim.
http://www.tekniskdykking.org/tekniskdykking/kunnskap/rbfaq.htm
Stroke on DIR-sukeltajien käyttämä slangisana sukeltajista, jotka eivät noudata DIR-tapaa sukeltaa. Kts. kohta 6.9. Stroke tarkoittaa siis henkilöä tai tapaa sukeltaa, joka on väärä/vaarallinen/typerä. Katso stroke.sukeltamisen opasta... :)
8.2 Kuinka pääsen sukeltajaksi merivoimiin?
Hakemalla sinne, menemällä pääsykokeisiin ja läpäisemällä ne. Kts. Merivoimien sukeltajakurssi
MH-SpoDA on lyhenne sanoista Mine Hunters' Sport Diving Association. Se on merivoimien reservin sukeltajien seura, johon päästäksesi sinun täytyy suorittaa merivoimien sukeltajakurssi ja osoittaa sen jälkeenkin olevasi aktiivinen sukeltaja. Kts. http://www.mh-spoda.org
WKPP on lyhenne sanoista Woodville Karst Plain Project. WKPP on floridalainen tekniikka- ja luolasukellusjärjestö, joka sai alkunsa v. 1985 mm. Bill Gavinin ja Parker Turnerin toimesta. Kts. http://www.wkpp.org
BSTD on lyhenne sanoista Baltic Sea Tech Divers, ja se on v. 1996 perustettu pohjoismaalainen tekniikkasukellusjärjestö (kotipaikka on Ruotsi). Kts. http://www.bstd.org
GUE, Global Underwater Explorers, on merkittävä tekniikka- ja luolasukellusjärjestö, joka on perustettu 1990-luvulla. GUE on vienyt eteenpäin huomattavasti tekniikka- ja luolasukelluskoulutusta. Kts. http://www.gue.com
George M. Irvine II on WKPP:n (kts. 8.4) "projektipäällikkö". Hän kirjoittaa paljon tekniikkasukellusmaili- ja uutislistoille säästämättä ketään stroke- sukeltajaa (kts. 8.1) solvauksilta.
Jarrod Jablonski on GUE:n (kts. 8.6) presidentti ja perustajajäsen. Hän on myös Extreme Exposure:n johtaja, geologi, tekniikkasukeltaja ja tutkimussukeltaja. Kts. http://www.gue.com/info/resumes/
Tom Mount on IANTD:n (kts. 2.5) perustaja. Kts. http://www.iantd.com/tom/
8.10 Elokuvassa "Abyss" sukeltaja hengitti nestettä. Onko se mahdollista?
On ja ei. Elokuvassa näytetty rotta hengitti tosiaan siinä nesteessä, johon se upotettiin. Ihmisillä tuota ei ole tehty. Erään tutkimuksen mukaan sitä on koitettu täyttämällä toinen keuhko nesteellä, mutta koe ei tuottanut tulosta. Ko. neste on englanninkieliseltä nimeltään chlorofluorocarbon. Kts. http://www.allbiehn.com/abyss/fluidbreathing.html
8.11 Toimiiko GPS-paikannin veden alla?
Ei toimi. GPS on lyhenne sanoista Global Positioning System. GPS-laite on paikannuslaite, josta
näet sijaintisi koordinaateissa (lat/long). Kts.
http://www.colorado.Edu/geography/gcraft/notes/gps/gps_f.html. GPS-signaalien
taajuudesta ja voimakkuudesta johtuen GPS-laite ei toimisi (vesitiiviinäkään) kuin hyvin ohuen
vesikalvon läpi.
GPS ei siis toimi veden alla, mutta sitä voidaan hyödyntää kuitenkin vedenalaisissa maaston mittaustöissä tms.
ohessa pari linkkiä aiheesta:
http://www.wadespage.com/D800DS07RF00.shtml
http://www.desertstar.com/newsite/positioning/selector/
http://urep.ucdavis.edu/Hodgson.html#fieldmethod
http://www.pvo.fi/temporary/file.asp/data_id=420/Vaik_merialueen_tilaan_ja_kalastoon.pdf
8.12 Voiko Titanicille sukeltaa?
Voi, erikoisvalmisteisella sukellusveneellä. Tavallisilla sukelluslaitteilla sinne ei voi sukeltaa, koska hylky lepää n. 3800 m syvyydessä Atlantin pohjassa. Kts. kohta 7.15.
SCUBA on lyhenne sanoista Self Contained Underwater Breathing Apparatus. "scuba diving" on englantia ja tarkoittaa suomeksi laitesukellusta.
Martinin laki on hieman humoristinen ilmaisu kuvaamaan typpinarkoosin vaikutusta. Sen mukaan jokaista kymmentä metriä syvyyttä kohden typpinarkoosin vaikutus lisääntyy kuin joisi tyhjään mahaan aina yhden Martinin lisää. Tästä "laista" on myös toinen versio, jonka mukaan syvyyttä pitää olla 50 jalkaa (noin 15 metriä) Martinia kohden.
Pvm Kohde Tapahtuma ------------------------------------------------------- 14.11.2000 Dokumentti Versio 1 esillä 15.11.2000 5.8 Päivitys 16.11.2000 1.6 Lisäys 17.11.2000 5.19 Lisäys 20.11.2000 1.4 Päivitys 21.11.2000 1.7 Lisäys 23.11.2000 Dokumentti Päivitys 25.11.2000 1.8, 5.8 Lisäys 28.11.2000 6.17, 5.8, 7.19 Lisäys / päivitys 30.11.2000 Dokumentti Päivitys 04.12.2000 7.20 Lisäys 18.12.2000 0.2 Lisätty PDF-dokumenttioptio 22.12.2000 Dokumentti Päivitys 28.12.2000 5.9 Lisäys 29.12.2000 1.5 Lisäys 16.01.2001 2.11 Lisäys 31.01.2001 6.18 Lisäys 01.03.2001 7.4 Päivitys 28.03.2001 1.10 Lisäys 02.04.2001 Dokumentti Päivitys 03.04.2001 2.5, 7.4 Päivitys 03.05.2001 6.19 Lisäys 21.05.2001 Dokumentti Päivitys 06.06.2001 2.12 Lisäys 14.06.2001 7.10 Päivitys 29.06.2001 7.10 Päivitys 20.08.2001 Dokumentti Päivitys 22.08.2001 8.14 Lisäys 13.12.2001 Dokumentti Vaihto sukellus.info-domainin alle 14.12.2001 Dokumentti Päivitys 25.02.2002 5.9, 5.10 Päivitys, lisäys 26.03.2002 Dokumentti Päivitys 18.04.2002 Dokumentti Päivitys 24.05.2002 2.5 Päivitys 13.06.2002 3.9 Lisäys 27.08.2002 3.9 Päivitys 28.11.2002 3.9 Päivitys 28.11.2002 8.11 Päivitys 27.07.2005 Dokumentti Päivitys