Trimix- ja heliox-sukeltaminen

Laatinut ja copyright: Matti Anttila. Kopioiminen, lainaaminen tms. kielletty ilman kirjallista lupaa.
(linkittäminen toki sallittu :-) )
Kommentit: . Päivitetty 20.11.2003.

Mikäli lukija tietää lisätietoja tai korjauksia tälle sivulle, otan tiedot kiitollisena vastaan.

[in English English

]

Sisällysluettelo:

: 1. Mitä ovat trimix ja heliox?; 2. Trimixin ja helioxin historia; 3. Miksi sukeltaa trimixillä?; 4. Esimerkkejä; 5. Kaasun täyttö; 6. Mistä saa koulutusta?

! Varoitus:

Laitesukeltaminen on turvallinen harrastus, mutta ilman oikeaa koulutusta, sukellustaitojen ylläpitoa ja sääntöjen sekä ohjeiden noudattamista voit asettaa itsesi ja sukellusparisi vaaratilanteeseen. Ota huomioon, että vaikka omaisit kuinka korkean koulutuksen, on aina olemassa sukelluksia jotka ovat taitojesi ja valmiutesi ulottumattomissa. Ellei sinulla ole riittävää koulutusta esim. dekompressiosukeltamiseen tai kaasunvaihtoon veden alla, älä tee niin.

Kirjoittaja ei ota mitään vastuuta tämän tekstin oikeellisuudesta tai sen käyttämisestä ojeena/oppaana sukeltamiseen.

Sisältö:

1. Mitä ovat trimix ja heliox?

Trimix tarkoittaa kolmen kaasun seosta (tri=kolme, mix=sekoitus), ja yleensä trimixistä puhuttaessa tarkoitetaan juuri heliumin, hapen ja typen seosta. Trimix-kaasuseosta käytetään syvien sukellusten hengityskaasuna ilman sijaan, jotta hapen osapaine ei nousisi sallitun rajan yläpuolelle, ja koska trimixillä on ilmaa huomattavasti pienempi narkoottinen vaikutus syvillä sukelluksilla. Heliox on heliumin ja hapen seos.

Kaasukomponenttien prosenttiosuudet vaihtelevat sukelluksen tarkoituksesta riippuen. Mitä syvemmälle on tarkoitus sukeltaa, sitä enemmän trimixissä on heliumia ja vähemmän happea sekä typpeä. Heliox on heliumin ja hapen seos, jolla on trimixiä pienempi narkoottisuus, mutta helioxin käyttö on hyvin vähäistä ainakin ei-kaupallisessa sukeltamisessa johtuen pääosin sen erittäin korkeasta hinnasta.

Trimix- ja heliox-seosten merkintätapa on seuraava: "Kaasu happi-% helium-%". Esimerkiksi "Trimix 10 52" (tai Trimix 10/52) tarkoittaa heliumin, hapen ja typen seosta, jossa on 10% happea ja 52% heliumia. Vastaavasti esim. heliox 8 92 tarkoittaisi seosta, jossa on 8% happea ja loput (92%) heliumia. Helioxista ilmoitetaan usein myös pelkkä hapen osuus, koska loppu on heliumia. Esimerkiksi edellinen seos voitaisiin merkitä myös: "Heliox 8" tai "Heliox-8".

2. Trimixin ja helioxin historia

Historian merkkipaaluja:

1919:
Professori Elihu Thompson ehdotti, että typpinarkoosia voisi välttää vaihtamalla hengityskaasun typpi johonkin muuhun, esim. heliumiin. Tuohon aikaan tosin helium maksoi $100 / litra normaalipaineisena, joten idea oli lähinnä teoreettinen.
C.J.Cooke haki samoihin aikoihin patenttia helium-happi-seokselle (heliox), ja pian tästä koesukellukset aloitettiin U.S.S. Falconilta, joista ainakin yksi tehtiin 45 m syvyyteen helioxilla.
Texasissa löydettiin myöhemmin runsaat heliumin luonnonvarannot, jonka ansiosta heliumin hinta laski muutamaan US centtiin / cubic foot (=27 ltr).
1925:
US Navy aloitti kokeet syväsukelluksilla heliox 20 80 -seoksella (20% O₂, 80%He). Motiivina sukelluksille oli lähinnä dekompressioaikojen pienentäminen ja selväpäisenä työskentely keskisyvyyksillä.
Näiden sukelluksien yhteydessä aloitettiin myös tutkimukset heliox-rebreathereiden kehittämiseksi ja huomattiin heliumin jäähdyttävä vaikutus.
1937:
Useita koesukelluksia tehtiin heliumseoksilla, joista syvin oli Max Nohlin suorittama 127 metrin sukellus vuonna 1937.
1939:
US Navy käytti helioxia USS Squaluksen pelastuoperaatiossa.
1965:
Helioxilla aloitettiin saturaatiosukellukset.
1970:
Hal Watts suorittaa ruumiin pintaantuonnin Mystery Sinkissä 126 m syvyydestä.
Tom Mount esittelee heliox-ohjelman Miamin yliopistolle. Vuosina 1970-1976 on tehty jo satoja turvallisia tutkimussukelluksia.
Useat luolasukeltajat (mm. Sheck Excley ja Jochen Hasemayer) käyttävät helioxia jopa 212 m syvyisillä sukelluksillansa.
1987:
Ensimmäiset "massakäyttäjät" trimixillä ja helioxilla: Wakulla Springs Project.
Exley opettaa ensimmäisenä ei-ammattilaissukeltajia trimixin käyttöön luolissa.
1989:
Deans on ensimmäinen, joka opettaa avovesisukeltajia (ei luolaoloissa) trimixin käyttöön.
1991:
Tom Mount kehittää ensimmäiset koulutusstandardit trimix-opetukselle (IANTD).
1994:
UK/USA-tiimi suorittaa onnistuneesti Lucitania-projektin (100 m).

Lue lisää historiasta: http://www.mindspring.com/~divegeek/mixhistory.htm

3. Miksi sukeltaa trimixillä

Vastaus on yksinkertaisen lyhyt:

1. Korvaamalla typpeä heliumilla voidaan välttää typpinarkoosi. Helium ei ole yhtä narkoottista kuin typpi.
2. Vähentämällä seoksesta happea voidaan sukeltaa syvemmälle ilman happimyrkytyksen vaaraa.

On väärin ajatella, että trimixin korkea hinta olisi esteenä sen käytölle ilman sijaan syvillä sukelluksilla. Monet tapaavat sukeltaa yli 40-50 m sukelluksia paineilmalla, koska he eivät halua/pysty kustantamaan trimix- koulutusta ja kaasun täyttöjä. Mikäli näin on, ei syvälle pitäisi olla asiaa. Typpihumala on vaarallinen tila, ja happimyrkytys vielä vaarallisempi (tosin ei pidä myöskään sukeltaa trimixillä ilman koulutusta!).
Lisätietoa kaasulaskuista: Trimixin narkoottisuus ja ENDin määrittäminen

4. Esimerkkejä

Trimixistä puhuttaessa on tietysti konkreettisinta havainnollistaa kaasun etuja oikeilla sukellussuunnitelmilla. Alla muutama esimerkki sukelluksista, jotka olisivat joko vaarallisia tai jopa mahdottomia suorittaa esim. paineilmalla.

HUOM! Esimerkit eivät ole tarkoitettuja sukellussuunnitelmiksi, eikä niissä ole otettu huomioon henkilökohtaisia tekijöitä tai esim. kaasulaskelmia!

Sukellus 1: 60 m
Luolasukellus, joka suoritetaan monitasosukelluksena. Ensimmäiset 10 min maksimisyvyys on 30 m, jonka jälkeen vaihdetaan toiselle louhostasolle, jonka katon syvyys on 58 m, mutta on todennäköistä että sukeltaja joutuu käymään max. 60 m syvyydessä. 58 m tason sukellusaika on 12 min. Tämän jälkeen sukeltaja nousee ylös 40 m tasolle, josta aloittaa nousun ulospääsyn tasolle (syvyys 20 m), jonka jälkeen loppuaika vietetään avovedessä dekompressiossa.
Sukelluksen kulku ja dekompressioaikataulu:

Syvyys / m Aika / min Run time / min Kaasu

30 10 10 EAN34

60 12 22 Trimix 20 35

40 1 25 Trimix 20 35

21 1 28 EAN50

12 3 32 EAN50

9 4 36 EAN50

6 15 51 Happi

Sukelluksen 1 profiili

Sukellus 2: 82 m
Luolasukellus, joka suoritetaan monitasosukelluksena. Sukeltajalla kuluu pinnalta lähtönsä jälkeen enintään 8 min aikaa päästäkseen 42 m syvyyteen, josta hän voi aloittaa vapaan laskeutumisen pystysuoraan alas n. 76-77 m syvyyteen. Louhossalin pohja viettää loivasti maksimissaan 82 m syvyyteen. Takaisin palataan samaa reittiä, ja avovesi alkaa (kuten esimerkki 1 tapauksessa), noin 20 m syvyydeltä.
Sukelluksen kulku ja dekompressioaikataulu:

Syvyys / m Aika / min Run time / min Kaasu

42 8 8 EAN26

82 10 18 Trimix 11 47

33 1 22 EAN26

30 1 23 EAN26

27 1 24 EAN26

24 1 25 EAN26

21 1 27 EAN50

18 2 29 EAN50

15 3 32 EAN50

12 4 36 EAN50

9 7 44 EAN50

6 22 66 Happi

Sukelluksen 2 profiili

Sukellus 3: 110 m
Hylkysukellus, joka suoritetaan merellä veneestä. Laskeutuminen tapahtuu suoraan alas köyttä pitkin. Nousu samasta paikasta ylös. Maksimisyvyys 110 m.
Sukelluksen kulku ja dekompressioaikataulu:

Syvyys / m Aika / min Run time / min Kaasu

50 3 3 Ilma

110 12 15 Trimix 11 65

50 2 20 Ilma

39 1 22 Ilma

36 1 23 Ilma

33 1 24 Ilma

30 1 26 Ilma

27 2 28 Ilma

24 3 31 Ilma

21 3 34 EAN50

18 4 38 EAN50

15 5 44 EAN50

12 7 51 EAN50

9 12 63 EAN50

6 43 106 Happi

Sukelluksen 3 profiili

Sukellus 4: 282 m
Tämä esimerkki on lähes mahdoton toteuttaa ja hyvin vaarallinen jopa vahvoilla heliumseoksilla. Tämä sukellus on kuitenkin suoritettu oikeasti, ja lisätietoja siitä saa www-sivulta: http://www.onr.com/user/zacaton/Zacaton.html.
Kyseinen sukellus oli aikanaan maailman syvin omavarainen pinnalta pintaan suoritettu sukellus.
Nykyinen maailmanennätys on 308 m (John Bennett, 2001): http://www.about-scuba-diving.com/scuba-diving/history.htm.

5. Kaasun täyttö

Kaasun täyttö tapahtuu useimmiten trimixillä seuraavasti:

- lasketaan tyhjiin pulloihin heliumia pohjalle
- topataan pullot ilmalla tai nitroxilla
- mitataan tai lasketaan hapen ja heliumin prosenttiosuudet.
(Ilmalla jatkettua heliumia sanotaan usein myös heliair -seokseksi.)

Toinen tapa:

- lasketaan heliumia tietyllä virtauksella kompressorin sisäänmenoon
- lasketaan mahdollisesti myös happea kompressorin sisäänmenoon
- mitataan tai lasketaan hapen ja heliumin prosenttiosuudet.

Myös seuraavaa on käytetty:

- lasketaan tyhjiin pulloihin heliumia pohjalle
- lasketaan sitten happea pulloihin (vaatii happipuhtaat pullot ja venttiilit tms.)
- topataan pullot ilmalla tai nitroxilla
- mitataan tai lasketaan hapen ja heliumin prosenttiosuudet.

Myös käytettyjä seoksia (vajaita säiliöitä) topataan usein. Tällöin ongelmana on yleensä heliumin ja hapen selvitys, ellei käytössä ole tarkkoja mittareita, kuten Atomox-heliumanalysaattoria.
HUOM! Pullojen täyttämiseksi asianomaisella tulee olla vankka tietämys ja koulutus (esim. Trimix blender - tai DSAT Gas Blender-luokitus)! Yllämainituissa esimerkeissä ei ole otettu huomioon esim. kaasun lämpölaajenemista tai sekoittumista.

6. Mistä saa koulutusta?

Suomessa koulutusta trimix-sukeltamiseen annetaan ainakin seuraavilla kursseilla:

IANTD:
Normoxic Trimix Diver ja Trimix Diver -kursseilla (myös uudet 2003 standardien mukaiset kurssit).

DSAT:
DSAT Tec Deep Diver-kurssia seuraava DSAT Trimix-kurssi esiteltiin 2003 syksyllä.
Kts.:http://www.padi.com/english/common/courses/tec/trimix.asp.
DSAT Gas Blender-kurssilla opetetaan sekoittamaan nitroxin lisäksi myös trimixiä: http://www.padi.fi/ajankoht.htm.

TDI:
TDI kouluttaa Suomessakin trimix-kursseja, kts. täältä lisää.
Kursseja ovat: Entry Level Trimix Diver ja Advanced Trimix Diver.

Ulkomailta löytyy lukuisia koulutusjärjestöjä, jotka kouluttavat trimixin käyttöön.
Edellisten järjestöjen lisäksi mm. GUE (http://www.gue.com).

Alkuun